Sanomalehdet ja kaupunkilehdet ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi huhtikuun 2021 kuntavaaleihin. Tämä selviää IROResearchin tammikuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä Kuntavaalimediat 2021 -tutkimuksesta.

Suomalaisista 58 prosenttia aikoo hakea tietoa äänestyspäätöksensä taustaksi painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja 42 prosenttia painetuista tai digitaalisista kaupunkilehdistä. Kolmanneksi eniten tietoa haetaan televisiosta (35 %) ja neljännelle sijalle sijoittuu sosiaalinen media (32 %).

Mitä varmemmin ilmaisee aikovansa äänestää kuntavaaleissa, sitä suuremmaksi sanomalehtien ja kaupunkilehtien merkitys kasvaa äänestyspäätöksen tukena.

Sosiaalinen media nousee sanomalehtien rinnalle nuorimpien, äänestämisaikeistaan kuitenkin vanhempia epävarmempien äänestysikäisten keskuudessa. Yli 55-vuotiailla sosiaalisen median antama äänestystuki on vain vähäinen.

Suomalaiset hakevat kuntavaalien äänestyspäätöksiin tukea sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä, joista he muutenkin kertovat seuraavansa säännöllisesti asuinkuntansa asioita. Painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä asuinkuntansa uutisointia seuraa 70 prosenttia ja kaupunkilehdistä 59 prosenttia suomalaisista. Kolmanneksi sijoittuu televisio (48 %) ja neljänneksi sosiaalinen media (41 %).

Vaalikoneet kiinnostavat

Useiden medioiden verkkosivuillaan ennen kuntavaaleja julkaisemat vaalikoneet kiinnostavat kokeilemaan, kuka ehdokkaista olisi sopivin. Erittäin todennäköisesti medioiden vaalikonetta kokeilisi 42 prosenttia suomalaisista ja melko todennäköisesti 31 prosenttia. Kokeiluhalukkaimpia ovat alle 45-vuotiaat.

Joka viides pitää ulkopuolisen tahon vaikutuspyrkimyksiä kuntavaaleissa todennäköisenä

Joka viides (18 %) suomalainen pitää todennäköisenä, että joku ulkopuolinen taho pyrkii vaikuttamaan suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen kuntavaaleissa. Miehistä vaikutusyrityksiä pitää todennäköisenä 22 prosenttia, naisista 13 prosenttia.

Kun vaikutuspyrkimyksiä todennäköisenä pitäviltä kysyttiin, mikä taho voisi pyrkiä vaikuttamaan äänestyskäyttäytymiseen, ylivoimaisesti useimmin mainittiin Venäjä. Sen nimesi yli 40 prosenttia avoimeen kysymykseen vastanneista. Vajaa kymmenes nimesi ääriryhmittymät tai -liikkeet.

Omiin taitoihin erottaa ulkopuolinen vaikuttaminen luotetaan, muiden taitoihin selvästi vähemmän

Kuusi kymmenestä (60 %) äänestämään aikovasta uskoo itse erottavansa jonkin ulkopuolisen tahon pyrkimykset vaikuttaa omaan äänestyskäyttäytymiseen kuntavaaleissa. Omia taitojaan epäilee vain joka kymmenes. Varmuus omista taidoista kasvaa iän myötä. Varmimpia taidoistaan ovat 55–64-vuotiaat miehet. Heistä kahdeksan kymmenestä (79 %) uskoo erottavansa vaikutusyritykset.

Muiden suomalaisten taitoihin erottaa ulkopuolisen tahon vaikutuspyrkimykset luottaa vain 30 prosenttia suomalaisista. Vähiten (19–20 %) muiden kykyihin luottavat 18–44-vuotiaat. Nuorimmat ovat tosin myös epävarmempia omista taidoistaan erottaa ulkopuoliset vaikutuspyrkimykset.

Vihapuheen määrän pelätään kasvavan kuntavaalien alla

Lähes puolet (44 %) suomalaisista pelkää yhteiskuntarahaa rikkovan ja eripuraa lietsovan vihapuheen määrän kasvavan, kun etenemme kohti ensi huhtikuussa järjestettäviä kuntavaaleja. Huolen jakavat kaikenikäiset.

Suomalaiset uskovat harhaanjohtavan tiedon jakamisen lisääntyvän lähivuosina

Tutkimuksessa suomalaisia pyydettiin arvioimaan myös, kuinka todennäköisenä he pitävät tietoisesti harhaanjohtavan tiedonjaon kasvua. Joka toinen (53 %) suomalainen pitää kasvua todennäköisenä tämän ja ensi vuoden aikana. Joka viides (19 %) pitää jopa erittäin todennäköisenä, että ihmisten käsityksiä maailmasta, yhteiskunnasta tai muista ihmisistä pyritään tietoisesti vääristämään jakamalla virheellistä tietoa.

– Kuntavaalit ovat mitä suurimmassa määrin paikallisvaalit. Sen myötä on hyvin luonnollista, että paikallinen media on merkittävimmässä asemassa, kun valmistaudutaan äänestämään vahvasti juuri omaan elämään vaikuttavien asioiden päättäjistä. Kun pandemian takia ehdokkaiden lähitapaamiset ovat poissuljettuja, paikallisen median merkitys korostuu vielä entisestään, kommentoi Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

– Kuntavaaleja kohti mentäessä tarvitaan kuitenkin ryhtiliike siinä, ettei yhteisen perustuslaillisen sananvapauden oikeutemme nimissä lähdetä rikolliselle tielle. Kansalaiset eivät halua yhteiskuntarauhaa rikkovaa ja eripuraa lietsovaa vihapuhetta, ei yleisesti eikä vaaleihin liittyen.

Kysy lisää tutkimustuloksista myyntipalvelustamme

Rami Keskipasma

Rami Keskipasma

Myyntipäällikkö

Marjatta ”Maija” Laine

Marjatta ”Maija” Laine

Myyntipäällikkö

Tiina Wahlman

Tiina Wahlman

Myyntipäällikkö